Alkujärkytyksen jälkeen olen yrittänyt nauttia tilanteesta. Niin paljon kun lapsiperhearjesta tykkäänkin, sitä kuitenkin arvostaa ihan pieniä ja mitättömiä asioita ihan eri tavalla kuin ennen lasta. Kaupassakäyntikin tuntuu eksoottiselta, kun lähtötilanteeseen ei sisälly lapsen loputonta "haluun halin! Äiti, pusu vielä!"-mantraa ja voin vain kävellä ovesta ulos, siis ihan noin vaan. Eihän se nyt ihan todelliselta tunnu, heh.
Uskaltauduin kaivamaan myös ompelukoneen pitkästä aikaa esille, jotain jo valmiiksikin sain..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti