sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Berliini taaperon kanssa.

Karattiin Berliiniin muutaman päivän minilomalle perheen kesken, minä, mies sekä parivuotias esikoinen. Saksa on meille matkakohteena uusi paikka, eikä saksankielikään oikein taitu kun ei sitä olla koskaan kurssiakaan opiskeltu... luottoni tankeroenglannilla ja elekielellä kommunikointiin on näin reissun jälkeenkin edelleen hyvä, eli hyvin pärjää vaikkei saksaa osaakaan.

Reissu meni kaikinpuolin hyvin ja Berliinin vapaamielinen ja rento ilmapiiri kolahti kovaa. Berliinissä saat olla sellainen kuin olet ja sellaiseen kaupunkiin ja ilmapiiriin on ainakin mun tosi helppo ihastua.

Berliini on myös tosi lapsiystävällinen kaupunki ja ihmiset on muutenkin tosi auttavaisia ja ystävällisiä. Kaupunkiloma sopi siis tosi hyvin taaperollekin, joskin ne lapsen uhmakkaat yllärikiukkuraivokohtaukset väritti eloa reissussa samaan tapaan kuin täällä kotonakin, haeh.



MAANANTAI

Saavuttiin maanantaiaamuna Berliiniin Helsingistä airberlinin lennolla joskus aamuseiskalta paikallista aikaa. Ostettiin kentältä muutaman päivän bussiliput ja jatkoimme TXL bussilla hotellille. 

Majoituimme Moabitin kaupunginosassa Best Western Hotel Moa:ssa, hotelli oli sellainen ihan kiva perushotelli, eikä huoneet paljon suomalaisen sokosryhmän vastaavista eronneet. Hotellihuoneisiin pääsimme kirjautumaan kuitenkin vasta klo 14, joten jätettiin matkalaukut respaan ja suunnattiin aamupäiväksi kaupungille ihmettelemään.

Berliini on iso kaupunki, joten välimatkat ei ihan taitu kävellen. Julkinen liikenne on kuitenkin hyvä. Kaupunkilomaa varten voi vuokrata myös vaikka polkupyörän.

Bussit 100 ja 200 on tärkeät turistibussit, ne kiertää kaikki suurimmat nähtävyydet. Meillä ei ollut matkassa mukana rattaita ollenkaan, vaan lapsi kulki koko reissun koala ring taissa. Pieniä vauvoja näkyi kantovälineissä aika paljon, mutta pääasiassa ihmiset liikkuivat lapsien kanssa vaunuilla ja rattailla niin kuin Suomessakin. Bussit ja ratikat onkin matalalattiaisia (ainakin kaikki ne jotka me nähtiin) ja metrot tilavia. Kaikilla metroasemilla ei kuitenkaan ole hissiä eikä edes liukuportaita, joten jos ottaisin mukaan rattaat, valitsisin mahdollisimman kevyet. Toisaalta paikalliset kyllä auttavat vaunujen kanssa rappusissa tarvittaessa.


Ensimmäinen päivä käytettiin lähinnä kaupungilla hengailuun. Ihmettelimme kiinni olevia kauppoja, kunnes selvisi että Saksassa vietetään Whit Mondayta ja kaupat ovat pyhäpäivän kiinni. Ajelimme bussilla ja metrolla paikasta toiseen, valitsimme vaan jonkun pysäkin ja kiertelimme kaupungilla. Syötiin currywurstia ja kahviteltiin. Päivä oli lämmin ja se kului myös puistossa istuskellen. Jossain välissä käytiin hotelilla viemässä tavarat meidän huoneeseen, mutta jatkettiin taas saman tien matkaa takaisin kaupungille ja käytiin syömässä...



Illalla suunnattiin vielä Brandenburgin portille sekä murhattujen juutalaisten muistomerkille, joka herätti paljon ajatuksia. Vähän mietitytti, onko paikalla sopivaa leikkiä, lapsesta kun oli huippuhauskaa karkailla ilosta kiljuen isojen kivipaasien taakse. Jäätiin kuitenkin, kun siellä oli paljon muitakin ihmisiä hengailemassa ja lapsia leikkimässä piilosta.

2711 betonista kivipaasia - taaperon mielestä ihanteellinen paikka yrittää eksyttää vanhemmat siis! 


TIISTAI

Toisena päivänä suunnattiin Zoologischer Gartenille ja Zoo Berlin-eläintarhaan. Lippu kustansi 13e/aikuinen, lapsi ei maksanut mitään. Eläintarha on valtava, kierreltiin siellä monta tuntia ja syötiin välissä eväät, emmekä siltikään jaksaneet käydä katsomassa kaikkia eläimiä (eläintarhan yhteydessä olevaan Zoo AquaDomiin emme edes ostaneet lippua).




Kaikki eläimet olivat tosi hyvin bongattavissa, sillä aitoja ei juurikaan ollut, vain vallihaudat erottamassa eläimet yleisöstä. Lisäksi aitaukset olivat niin pienet, ettei niissä paljon piiloon olisi päässytkään. Ainakin sarvikuonoilla ja joillain pedoilla näytti olevan pakko-oireita. Jostain luin Berliinin eläintarhan olevan yksi Euroopan epäeettisimmistä, enkä kyseenalaista. Muuten puisto oli tosi vehreä ja istutuksineen todella kaunis paikka, mutta eläinten ahtaiden olojen takia en oikein voi suositellakaan. Berliinistä löytyy myös toinen eläintarha, Tierpark Berlin, mutta me käytiin vain tuolla Berlin Zoossa.




Ekan päivän makkaraähkyn jälkeen suunnattiin syömään meidän hotellin vieressä olevaan Geh Veg-bistroon (Birkenstraße 30). Aivan loistava pieni vegemesta, johon oli pakko palata vielä uudestaan.

Iltapäivällä suuntasimme Kreuzbergiin, Berliinin "Kallioon". Monikulttuurinen alue, erilaisten vaihtoehtoliikkeiden kaupunginosa. Täällä kierrellessä vastaan tuli myös joitakin kirppiksiä sekä upeaa katutaidetta. Jatkoimme matkaa Checkpoint Charlien (yksi Länsi- ja Itä-Berliinin välinen rajanylityspaikka) kautta Potsdamer Platzille, josta otimme jälleen metron hotellille.


Illalla pääsin vielä liikenteeseen ihan itekseni ja matkasin metrolla tapaamaan alkuvuodesta Berliiniin muuttanutta kaveriani Kreuzbergin ja Neuköllnin rajalle. Käveltiin jonkin matkaa Neuköllniin päin ja käytiin parissa kaverini vakkarikuppilassa. Lopuksi kävin vielä nopeasti kaverin luona vilkaisemassa kommuunielämää. Ihmiset oli tosi ystävällisiä ja tuli vaan heti juttelemaan ja halailemaan. Myös alkoholikulttuuri on aika paljon vapaampi, oli ihan ok lähteä olut kädessä baarista ja siirtyä saman oluen kanssa seuraavaan kuppilaan, tai napata yömyöhään kioskista mukaan bisse. 

Metrolla liikkuminen tuntui Berliinissä luontevimmalta. Vaikka metrokartta näytti ensisilmäyksellä olevan vain yksi iso sotku, se oli loppujen lopuksi tosi helposti tulkittavissa. Tiistai-iltana katkoin jo metron rappuja juoksujalkaa ja suoritin vaihdot ihan oikein, omasta mielestäni melkein yhtä sujuvasti kuin paikallisetkin, heh ;) .

jokohan metro kohta tulee?



KESKIVIIKKO

Aamupala ei kuulunut hotellihintaan ja ruokailu hotellilla olisi ollut muutenkin verrattaen kallista, joten kävimme joka päivä aamupalla meidän lähikonditoriassa. Syöminen ja juominen on Berliinissä yleisesti ottaen halpaa, esimerkiksi kolmen ihmisen aamupala täytettyinä sämpylöineen/croissantteineen sekä minun ja miehen erikoiskahveineen kustansi konditoriassa yhteensä noin 7-8e. Paikallisten tavoin nappasimme kahviloista leipomotuotteet usein myös mukaan tai haimme eväät suoraan kaupasta.


Keskiviikkona otimme suunnaksi luonnonhistoriallisen museon, liput 6e/aikuinen, lapsi ilmaiseksi. Innostuin kuvaamaan dinosauruksen luurankoja kohtaloikkain seurauksin..

...vuoden vanhemmat-pisteitä siis taas jakoon, vähän vaan keskityin ottaan kuvaa luurangosta ja sitten.. se fiilis, kun se kirkuva lapsi museovartijan sylissä on sun... Nyt jo naurattaa, sillon ei niinkään.

upeita dinoja, mutta kun zoomaa tuonne kuvan vasempaan alalaitaan..
hupppsiiiiis.. 

Kommellusten jälkeen museossa vierähti vielä tovi näyttelyä katsellessa taaperon perässä juostessa.. Paluumatkalla lapsi nukkui taas päikkärit ring taissa ja suuntasimme Sophienstrassella sijaitsevaan Whisky & Cigarsiin, josta mies osti kotiinviemisiksi pari viskiä.

Iltapäivällä lähdimme vielä käymään Potsdamer Platsin lähellä sijaitsevalla Mall of Berlin-kauppakeskusjätillä. Vaikkei tultukaan Saksaan shoppailemaan, onnistuttiin silti tekemään muutamia löytöjä myös kauppakeskuksesta. Vaatteet ovat Berliinissä samaa hintatasoa kuin Suomessakin.

Loppuillaksi haettiin kaupasta syötävää ja levättiin hotellilla. Berliinin kattavasta julkisesta liikenteestä huolimatta käveltyjä kilometrejä oli kertynyt vaikka kuinka. Talsiminen alkoi pikkuhiljaa jo tuntua jaloissa..

TORSTAI

Lähtöpäivä. Nukuttiin pitkään, sillä paluulento lähtisi lapsen rytmiin vähän huonoon aikaan, vasta nukkumaanmenoajan jälkeen iltakymmeneltä. Hotellista piti kirjautua ulos jo klo 12, joten aamiaisen jälkeen oltiin vaan hotellilla ja pakkailtiin tavaroita. Jätimme taas matkatavat respaan ja suuntasimme aluksi hotellin läheltä löytyvälle Perlenkind-lastenvaatekirppikselle (Perleberger Straße 56). Sen jälkeen matkattiin metrolla ja junalla East side Galleryyn, joka on Friedrichshainin kaupunginosassa säilytetty, 1,3 kilometrin mittainen pätkä Berliinin muuria täynnä katutaidetta.




Loppupäivänä vietettiin taas rennosti, haettiin jostain aasialaisesta buffetista takeaway-ruuat ja syötiin puistossa. Hengailtiin Alexanderplatzilla ja käytiin jäätelöllä. Mentiin leikkipuistoon, joita on Berliinissä paljon.  Löydettiin ihana kahvila Thea & Coffee (Birkenstraße 19), jossa oli lapsille varattuna leluja, mm. parkkitaloa ja paloautoja. Kerrankin sai juoda lattensa ihan kaikessa rauhassa loppuun!


Thea & Coffee
Päivä meni tosi nopeasti, vaikkei tehtykään paljon mitään järkevää. Pian olikin jo aika suunnata TXL-bussilla lentokentälle. Lentoa odotellessa lapsi alkoi olla jo väsynyt ja ylikierroksilla, kun päikkäreistäkin oli jo aikaa. Uhmakkaan kaksivuotiaamme tulikin sitten taas näytettyä kentällä kaikki "parhaat" temput, raivarit ja kitinät eikä paikallaan voinut tietenkään pysyä sekuntiakaan. Meidän kotimatkan pelastus oli kentältä lapselle ostamani pienet paloautot, jotka annoin lapselle yksitellen koneessa. Taaperon kanssa matkustavalle mä suosittelisinkin varaamaan lapselle mukaan jonkin uuden tai "uuden" lelun (tai tabletilta jotain katsottavaa, jos on sellanen lapsi jota kiinnostaa. Meidän lasta ei nimittäin kiinnosta..). Meillä oli mukana myös omia leluja, kirja, lorukortteja sekä piirustuspaperia ja värikynät, mutta uudet lelut olivat ihan hitti ja lapsi jaksoi leikkiä niillä melkein koko (!!) paluumatkan.

sit se fiilis, kun pitäis lähteä kotiin...
Berliinissä oli ihanaa ja neljä päivää meni ihan hujauksessa. Reissussa tapaamani kaverin kanssa juteltiin, ettei hänellekään ole koti-ikävä ehtinyt tulla, kun kaupungissa on niin paljon tekemistä ja koko ajan tapahtuu jotain. Jos vaan mahdollista niin kannattaa ehdottomasti varata reissuun vaikka enemmänkin aikaa, sillä nähtävää ja koettavaa riittää. Pelkästää Berliinin rento tunnelma on kokemisen arvoinen, myös lapsiperheelle. Feel Berlin! Pakko päästä vielä uudestaan!


  

torstai 14. toukokuuta 2015

kaksivuotias.

Tänään meidän hurmaava esikoinen täytti jo kaksi vuotta <3

"Viralliset" pirskeet pidämme vasta viikonloppuna, mutta tänäänkin päästiin jo virittäytymään juhlatunnelmaan ystäväperheen saapuessa kylään. Menoa ja meininkiä riitti päikkäriaikaan asti, eikä sittenkään olisi vielä millään malttanut mennä nukkumaan..


Iltapäivällä suuntasimme Roihuvuoreen, jossa vietettiin tänään hanami-juhlaa. Hanamia juhlitaan vuosittain kirsikkapuiden kukinta-aikaan. Aurinko paistoi ja väkeä oli liikkeellä paljon. Kiipesimme vesitorninmäelle katselemaan juhlaa, tornin kupeessa oli sen verran rauhallisempaa, että muksunkin uskalsi päästää juoksentelemaan ympäriinsä. Vesitornilta jatkoimme matkaa japanilaistyyliseen puutarhaan, jossa vierailimme myös viime vuonna





Kaksi vuotta on mennyt yhdessä hujauksessa. Hurjasti onnea meidän rakkaimmalle syntymäpäivän johdosta!


sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Äitienpäiväkortit.

Äitienpäiväkorteissa esiintyi tänä vuonna Iso Pupu ja Pikku Pupu esikoisemme yhdestä lempikirjasta, "Arvaa kuinka paljon sinua rakastan". (Vaikka Pikku Kakkosen ohjelmaversiossa Iso Pupu taitaakin olla isäpupu, toisessa meiltä löytyvästä pupukirjasta "Hyvää yötä Pikku Pupu" puhutaan Iso Pupusta äitipupuna, joten kuva sopinee myös äitienpäiväkorttiinkin, heh)


Tallensin valitsemani kuvan ääriviivat leivinpaperille lyijykynällä. Kun kuva on valmis, otetaan paperi ja käännetään leivinpaperille piirretty kuva niin, että kynänjälkipuoli on paperia vasten (peilikuvaksi siis). Sutataan leivinpaperille piirretyn kuvan nurjalta puolelta, jolloin kuvan ääriviivat tarttuvat paperiin. Manuaalinen kuvankopiointi onnistuu leivinpaperisiirtokuvalla piirustusjäljen vahvuudesta riippuen 1-3 kertaa.



leivinpaperin läpi ääriviivat on helppo tallentaa
Paperille tallentuneeseen kuvaan voi vielä lisätä yksityiskohtia ja vahvistaa ääriviivoja tussilla.

taiteilija työssään..

Tarkoituksena oli, että värittämisessä taitavaksi kunnostautunut lapsemme värittäisi vielä lopuksi kuvat. Värit jäivät kuitenkin varsin valjuiksi, sillä inspiraatio ei herää käskien. Taiteilijan mielestä olisi muutenkin mukavampi värittää esimerkiksi huonekaluja.


Lopuksi liimasimme kuvat taustapahville.


Hyvää Äitienpäivää!

lauantai 9. toukokuuta 2015

kotitekoinen inkivääriolut.

Meillä ei erityisemmin välitetä simasta, joten en sitä vappuna valmista. Sen sijaan kokeilin tänä vuonna toisenlaisen vappujuoman tekoa ja valmistin sitruunanraikasta ginger beeriä Glorian ruoka & viini-lehden ohjeella.

Satsin muhittua aikansa, avattiin pullot ja maisteltiin. Oli vähän sitä mitä odotinkin: sitruunaista inkiväärisimaa. Lisäksi juoman väri on sellainen, että eräs kylässä käynyt kaverini erehtyi minun innostuneen pullottamaan jotakin aivan muuta.. Pienistä vastoinkäymisistä huolimatta tämä oli kuitenkin parempaa eikä niin makeaa kuin tavallinen sima, mutta silti liian simamaista minun makuun.

Inkivääriä ja sitruunaa laitoin omasta mielestäni reilusti, mutta olis saanut olla vieläkin reilummin. Erityisesti sitä inkivääriä. Varsinkin siman ystäville tämä on varmaan kuitenkin helppo ja kokeilemisen arvoinen kesäjuoma tai vaihtoehto vapuksi tavalliselle simalle.


1 (luomu)sitruunan kuori
1 1/2–2 1/2 rkl raastettua inkivääriä
1 1/2 dl sitruunan mehua (2–3 sitruunaa)
2 1/2 dl sokeria
3 rusinaa
2 1/2 l vettä
10 g tuorehiivaa tai 5 g kuivahiivaa


Raasta sitruunankuori isoon kulhoon tai kattilaan. Kuori inkivääri ja raasta sitä maun mukaan joukkoon. Lisää sitruunoiden mehu, sokeri ja rusinat. Lisää 1 l kädenlämpöistä vettä ja sekoita, niin että sokeri alkaa sulaa. Lisää hiiva ja loppu vesi.

Peitä astia tuorekelmulla ja jätä lämpimään paikkaan 4–6 tunniksi. Sekoita pari kertaa käymisen aikana.

Kun rusinat ja sakka ovat nousseet pintaan, ginger beer on valmista siivilöitäväksi. Kaada juoma tiheän siivilän ja suppilon läpi puhtaisiin pulloihin. Jos et omista suppiloa, kaada juoma ensin kannuun, jossa on nokka. Täytä pullot niin, että nesteen ja korkin väliin jää ainakin 7 cm tilaa.

Lisää jokaiseen pulloon yksi siivilöity rusina. Voit seurata hiilihapon muodostumista rusinoista: kun ne nousevat pintaan, juomassa on tarpeeksi happoja. Kierrä korkit tiukalle ja jätä huoneenlämpöön yöksi.

Aamulla ruuvaa korkkeja auki, jotta ylimääräinen hiilihappo pääsee ulos. Siirrä pullot jääkaappiin. Inkiväärioluen maku tasaantuu ja hapokkuus korostuu kypsyessä. Juoma on parhaimmillaan muutaman päivän ikäisenä. Avaa pullo varoen, sillä juoma saattaa kuohua.