lauantai 28. joulukuuta 2013

Kruunukirppu & Olkkari

 Aivan Helsingin keskustan tuntumassa sijaitsee hieman rauhallisempi Kruununhaan kaupunginosa. Krunikasta löytyy paljon sympaattisia pikkuputiikkeja ja mm. useita sisustus- ja antiikkikauppoja.

Lapsenpäästäjän puoti
Jean Vernet - Meubles & Décoration
Anton & Anton - Kruununhaan ruokakauppa

Suuntasimme osoitteeseen Mariankatu 12, eli Kruunukirppuun & Olkkariin. Liike on yhdistetty lelukauppa, lifestyle sisustusliike sekä lasten second hand-kirpputori, josta löytyy paljon esimerkiksi merkki- ja juhlavaatteita. Vaatteita löytyy ihan pikkuvauvoille sekä vähän isommillekin lapsille. 




Loppuun pari huonompaa puhelin/instagramkuvaa. Kantoreppu on jäänyt meillä hieman tuon liinailuinnostukseni jalkoihin, mutta tänään poikanen matkusti selkäkyydissä ergon kantorepussa (: Reppu olikin kätevä pienissä ja ahtaissa kivajalkamyymälöissä, joissa tänään vierailimme.


perjantai 27. joulukuuta 2013

mini ja puput.






Mitä ovat nämä pomppivat pitkäkorvaiset otukset?
Mikseivät ne tule lähemmäksi, jotta voisin tarrata niiden pehmeästä turkista kiinni?
Minäkin haluaisin jo loikkia niiden kanssa!

keskiviikko 25. joulukuuta 2013

jouluaatto.

Meidän joulu on kulunut rauhallisesti kotona Helsingissä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun vietän joulun kaupungissa. Lunta ei ole vieläkään, vain vesisadetta, joka tuntuu huuhdelleen koko kaupungin hiljaisuuteen. Monet ovat tainneet lähteä muualle nauttimaan lomapäivistään.. Oli tosi outoa tehdä joulun ruokaostokset ihan kaikessa rauhassa hyllyjen notkuessa täynnä tavaraa, kun aiempina vuosina koetusta joulunajan ostoryntäyksestä ja maailmanlopun meiningistä ei ollut tietoakaan. Ja hyvä niin.




Tämä joulu meni muutenkin ihanan stressittömästi. Mitään kaappeja en tosiaan alkanut järjestelemään, mutta koti tuli siivottua, kuusi koristeltua ja jouluruuat tehtyä. Tänään sai vain olla (ja syödä liikaa). Mieskin vaihtoi muutamaksi päiväksi vapaalle, joten saadaan olla useampi päivä koko perhe yhdessä.



pikkutonttu vaunulenkillä.
Ruokia oli tarkoitus tehdä sopivasti. Ei liikaa. Mutta kappas vaan, koko päivä tuntuu olleen yhtä ylensyötiä, jota on ryyditetty överimäärällä lahjakonvehteja. Jotkin asiat eivät selkeästi muutu koskaan.. Tänä vuonna meidän joulumenuun kuului seuraavaa:

riisipuuro ja sekahedelmäkeitto

kylmäsavuhaukea
saaristolaisleipää
jokiraputartar
hirvicarpaccio





koskenlaskija-punajuurivuoka
imelletty perunalaatikko
yönyli haudutettua hirvipataa

appelsiinijuustokakku 
 juustoja (joita kukaan ei oikeasti jaksanut syödä enää tänään)



Muutama pakettikin (tai siis aika monta pakettia..) oli kuusen alla odottamassa ja niitä sitten availtiin pitkin päivää. Lahjoja on toki kiva saada ja antaa - en silti oikein lämpene juhlapyhien materialisoinnille, joten kiitos myös niille, jotka kysyivät ja kuuntelivat kehotustamme olla tuomatta lahjoja. 

Loppuun vielä muutama jouluhepulikuva ;)






 Hyviä joulunpyhiä kaikille muillekin!

perjantai 20. joulukuuta 2013

liinailua - Natin pellavapääskyt.



Meille on taas päätynyt uusi kantoliina, Natibabyn harmaat pellavapääskyt. Liinapino on muokkautunut pikkuhiljaa enemmän omannäköiseksi. Joku pitkä liina olisi vielä ainakin hakusessa, kunhan ensin tajuais mitä sitä haluais.

Natin pellavapääskyt
Linuschka dahlia anthracite
Didymos petroolihamppuindio
Oscha fade marina 
Niin, kyllä yhdellä varmasti pärjäisi ihan hyvin. On vaan paljon hauskempaa valita pinosta liina fiiliksen mukaaan. Välillä kaipaa tukevuutta. Välillä ohut ja vilpoinen liina on kiva, välillä värillä on väliä.

minun minivauvva trikooliinassa juhannuksena 2013, 1,5kk ikäisenä
Koska mulla ei ole kuin yksi lapsi, enkä muutenkaan ole lasten kanssa ollut paljon tekemisissä, en tiedä, mutta luulen, että poikanen oli pienempänä aika suuritarpeinen lapsi. Ensimmäiset neljä kuukautta olin kirjaimellisesti kiinni lapsessani koko ajan. Vaikka vatsa oli täysi, vaatetta sopivasti ja vaippa vaihdettu, poikanen kiljui kuin sillä olisi ollut pahinkin hätä (omasta mielestään tietysti olikin) heti kun hän joutui pois sylistä. Yöt nukuttiin hyvin, kunhan sai olla vanhempien kainalossa turvassa. Neuvolassa kerrottiin lattian olevan vauvalle sylin jälkeen paras paikka olla, jotta motorisia taitojaan pääsisi harjoittelemaan - meidän vauva vaan ei lattialla viihtynyt. Pahimmassa vaiheessa edes vaunulenkille lähteminen ei houkutellut, sillä poikanen tuntui olevan räjähdysaltis liikkuvissa vankkureissakin. Ainoastaan lähellä ja sylissä oli hyvä. 

Kantaminen olikin poikasen kanssa pikkuvauva-ajan pelastus, mutta on se ollut myöhemminkin mukavaa ja erityisesti kätevää. Se on helpottanut arkea niin älyttömän paljon. Ja vaikka mulla on työn takia ollut selkä välillä todella rapsakassa kunnossa, liinailu ei ole saanut selkää kipuilemaan. Tietysti pitää olla tarkkana, että sidonta tulee varmasti ergonomisesti. Mullekin tekisi varmaan ihan hyvää treffata jonkun kantoliinatukihenkilön kanssa, että saisin otettua kaikki jipot ja niksit haltuun. Mutta on se hyvin sujunut tällein itseopiskelunakin. Poikanen ei enää kaipaa läheisyyttä ihan niin intensiivisesti kuin silloin pienempänä, mutta edelleen liinalle on ne omat hetkensä, päivittäin. Ja edelleen tää on ihan parasta, hurahtamisen arvoista. 

nyt jo iso poika 7kk

keksitaikina lasipurkissa.

Keksitaikinan kuivat ainekset voi koota lasipurkkiin ja antaa lahjaksi ohjeen kera. Tätä keksitaikinaa varten tarvitset noin 5,5dl vetoisen lasipurkin. Taikinasta tulee n. 15-20 keksiä.


3dl jauhoja
2tl vaniljasokeria
1,5tl leivinjauhetta
1½dl sokeria (laitoin puolet tavallista ja puolet ruokokidesokeria, niin sain purkkiin enemmän "raitoja") 
1-2dl suklaa- tai pähkinärouhetta, ranskanpastilleja.. 

Mittaa ainekset lasipurkkiin listan järjestyksessä. lisää suklaarouhetta niin paljon, että purkki täyttyy (kuitenkin enintään 2dl).

Ohje:
120g voita
1 kananmuna

Vatkaa kananmuna pehmeän voin joukkoon. Lisää purkin ainekset ja sekoita massa tasaiseksi. Pyörittele keksitaikina palloiksi, paista 175 asteessa 12-15min. 

daimkeksejä.

Idean ja ohjeen nappasin Pullahiiren leivontanurkasta.

lauantai 14. joulukuuta 2013

rustiikkinen näkkileipä.

Tässä eräänä iltana kun vietin poikasen kanssa laatuaikaa ystävieni luona, illan emäntä oli kattanut pöytään jotain vanhaa tuttua, mutta sitten kuitenkin jotain ihan uutta ja ihmeellistä: itsetehtyä näkkileipää. 

Sitä aina välillä tuntee itsensä hieman yksinkertaiseksi, kun hoksaa, että tämänhän voi tehdä itsekin. Näkkileivän kanssa kävi juuri näin. Ja sitten, ettei tuntisi itseään niin kovin yksinkertaiseksi, piti tietysti äkkiä korjata tilanne, ja tehdä itsekin. 

Leipäset ovat tekijänsä näköisiä - nämä minun tekemät ovat vähän tällaisia rustiikkisia. Ystävättäreni taas oli kaulinnut taikinan isoksi levyksi, ja leikannut piparkakkumuotilla sydänmenmallisia leipiä. Helppo näitä on kuitenkin tehdä. Alkuperäinen ohje Jensenin kiusaus - blogista.


Näkkileipä n. 25-30kpl
2dl vettä
reilu nokare voita
1dl vehnäjauhoja
n. 5-6dl ruisjauhoja
suolaa
(murskattuja kuminansiemeniä)

vehnäjauhoja kaulimiseen

Sulata voi, lisää vesi, suola, kumina ja jauhoja pikkuhiljaa samalla taikinaa vaivaten. Kun taikinapallo on tiivis, alusta sitä vielä jauhotetulla pöydällä. Pyöritä taikina pitkoksi ja leikkaa haluamasi kokoisia palleroita. Kauli taikinapallerot ohuen ohuiksi levyiksi. Paista leipiä 225 asteessa 6-7 min.

torstai 12. joulukuuta 2013

Oscha Fade Marina

Olen tässä viimeaikoina hieman päivitellyt liinapinoani. Myin muutaman liinan eteenpäin ja tein kaupat kahdesta uudesta (hups!). Tänään postiluukussa odotteli yksi saapumisilmoitus, jonka myötä pinoni päivittyi lyhyehköllä Oschan Fade Marina kolmosella (~3,2m). 50% pellavaliina on tukevahko, ihanan värinen reppuliina. 


Heti piti tietysti päästä kokeilemaan (:


tiistai 10. joulukuuta 2013

joulupuu.

Joulukuusi saapui tänävuonna hyvissä ajoin. Tai siis, eihän meillä ennen mitään kuusta ole ollutkaan, kun ollaan huideltu joulu jossain muualla. Enoni oli aiemmin kysellyt, olisiko meillä joulupuulle tarvetta, ja myöntävän vastauksen saatuaan käynyt kaatamassa meille (hänen mukaansa) pienen kuusen. Jepjep, minun äite ja veli olivat sunnuntaina käymässä ja toivat samalla sen enon lupaaman puun.

Täytyy vaan sanoa, että onneksi en tilannut isoa kuusta - sahasin nimittäin tätäkin vähän lyhyemmäksi, ja latva ylettyy silti melkein kattoon asti. Että sellanen pieni kuusi sitten :D


Eikä meillä ollut edes kuusenjalkaa, joten survasin puun hiekalla ja mullalla täytettyyn metalliämpäriin. Nyt pitää sitten vain kastella ahkerasti ja toivoa, että joulupuu pysyy pystyssä  vehreänä aattoon asti.






Nyt on kädet on täynnä neulasten pistelemiä reikiä ja koristeista irronnut glitteri täyttänyt kodin. Jos ei siitä saa revittyä joulufiilistä, niin ei sitten mistään! Paitsi ollaan me kyllä koristeltu piparkakkuja, juotu glögiä ja poltettu kynttilöitäkin. Ja ainakin tällä hetkellä tuo harmaa taivas Helsingin yllä tiputtaa vihdoin jotain etäisesti lumentapaistakin. Eiköhän se joulumieli ala tästä pikkuhiljaa löytymään.






lauantai 7. joulukuuta 2013

erilaisia sytykeruusuja.

Sytykeruusut taitaa olla jo niin nähty juttu, mutta postaan nyt kuitenkin kun näitä taas innostuin tekemään. 

Nämä syntyvät siis kananmunakennoista ja kynttilänpätkistä. Minä sulatin kynttilät vesitilkassa kattilassa, mutta vesihaudekin käy hyvin. Kuumenna steariinia vain sen verran, että se sulaa (jos kaikesta huolimatta steariini syttyy palamaan, palo pitää sammuttaa tukahduttamalla esim. kattilankannella, ei missään nimessä vedellä). Dippaa ruusuja steariinissa esim. pihtien avulla ja nosta leivinpaperin päälle kuivumaan. Luonnollisesti, mitä useamman kerran dippaat, sen paksumman steariinikerrokset ruusut saavat.

Tänä vuonna tein perinteisten ruusujen lisäksi sytykekäpyjä sekä saksilla leikattuja ruusuja. No, taisi jäädä viimeiseksi kerraksi näiden uusien kanssa, sillä perinteiset ruusut ovat edelleen mielestäni kauneimmat, ja helpoimmat tehdä.
Tässä "sytykekävyt". Kun kerroksia on leikattu tarpeeksi monta, tee esim saksilla tai paksulla neulalla jokaisen kerroksen keskelle reikä. Yhdistä kerrokset langanpätkällä.
Ylhäällä saksilla leikattu malli, alhaalla perinteinen repimällä toteutettu versio.

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

sormiruokailijan apinaeväs.

Apinaevään nimellä kulkee tämä sormiruokailijoiden suosiossa oleva vauvan "myslipatukka". Ohje on yksinkertainen


1 banaani
kaurahiutaleita
1tl (kookos)öljyä

Muussaa banaani, lisää öljy ja sekoita joukkoon kaurahiutaleita, kunnes seoksesta tulee taikinamaista. Muotoile taikinasta pötkylöitä tai pullia uunipellille ja paista 200 asteessa 15min.

Joissain ohjeissa apinaevääseen tulee myös kanelia. Itse en ole sitä näihin laittanut, sillä kaneli sisältää kumariinia, jota ei pienille lapsille suositella. Jos kanelia haluaa kuitenkin käyttää, kannattaa valita kumariinipitoisuudeltaan huomattavasti vähäisempi ceyloninkaneli. Ceyloninkanelia myydään hyvinvarustetuissa luontaistuotekaupoissa.



Niin ja näitä pötkylöitä voi valmistaa myös muista hedelmistä tai marjoista. (:  Meillä nämä on 6,5kk:n suosiossa.

maanantai 2. joulukuuta 2013

sohvapöytä kuormalavasta.

Kuormalavoja on nyt viimeaikoina näkynyt sisustusjutuissa aika paljon. Meillekin kotiutui hylätty lavanrähjä, joka sai uuden elämän sohvapöytänä. 

Meillä on aika pieni olohuone, joten mies sahasi lavan puoliksi ja hioi pinnat. Minulle jäi helpoin osuus, eli lavanpuolikkaan maalaaminen ja lakkaus. Lopuksi kulmiin kiinnitettiin pyörät.


Tuli siitä hieno, vaikka itse sanonkin!

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

rapeat piparkakut.

Tässäpä (ainakin minulle) vähän uudenlainen piparkakkuohje. Näihin piparkakkuihin ei tule ollenkaan kananmunaa. Itse tykkään laittaa taikinaan reippaasti mausteita, tällä kertaa lisäsin myös raastettua appelsiininkuorta.

Piparkakuista tulikin oikein hyviä, rapeita ja makeita. Näitä teen varmasti toistekin.


Mittaa voi, siirappi, sokeri, kerma ja mausteet kattilaan. Kuumenna sekoitellen ja anna kiehahtaa. Siirrä kattila pois levyltä ja anna jäähtyä hetki. 

Lisää taikinaan jauhot ja sooda. Sekoita hyvin, kunnes taikina on kiinteää. Peitä kattila ja nosta se jääkaappiin seuraavaan päivään.

Ota taikinasta sopiva pala, pehmitä painellen hyvinjauhotetulla pöydällä. Kauli taikina ohueksi, noin 3ml paksuiseksi levyksi. Paina taikinasta kuvioita muoteilla, siirrä samankokoiset kuviot samalle uunipellille. Paista 200 asteisessa uunissa 6-8min. Piparkakut jähmettyvät jäähtyessään.

joulukalenteri pyykkipojista.

Laudanpätkä, pyykkipoikia, washiteippiä sekä kuumaliimapistooli - niillä eväillä syntyi meidän joulukalenteri.