lauantai 24. kesäkuuta 2017

mutakakku (vegaaninen)


2,5dl vehnäjauhoja 
2,5dl sokeria 
1 dl kaakaojauhetta 
ripaus suolaa
1 1/2 tl leivinjauhetta 
1 tl vaniljasokeria
1 dl öljyä
2,5 dl soija- tai kauramaitoa
100 g tummaa suklaata (esim. brumbergin tai pandan tumma suklaa)

vaahdotettua soijavispiä + sokeria & vaniljasokeria
(itse sulatin ja lisäsin soijavaahdon joukkoon lisäksi vegaanista valkosuklaata)
marjoja tai hedelmiä
suklaarouhetta

Kiinnitä leivinpaperi irtopohjavuoan pohjalle. Voitele reunat margariinilla (esim. sininen keiju).

Sulata suklaa. Sekoita kulhossa muut ainekset ja lisää lopuksi joukkoon suklaasula huolellisesti sekoittaen

Levitä taikina kakkuvuokaan. Paista 175-asteisessa uunissa noin 20-25 minuuttia. Tarkkaile kypsyyttä paiston aikana, mutakakku on valmis kun se on reunoilta kypsä, mutta keskeltä taikinamaisempaa.

keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Uutela.

Helsinki on siitä kiva kaupunki, ettei keskustasta ole paljoakaan matkaa luonnon helmaan. Meille tutuin luontokohde on Itä-Helsingin Vuosaaressa sijaitseva Uutela, jonne hurauttaa alle puolessa tunnissa vaikka metrolla. Asemalta Uutelaan pääsee ottamalla suunnaksi Aurinkolahden/Vuosaaren sataman joko jalkaisin tai taittamalla muutaman pysäkin bussilla.

Uutelasta löytyy ainakin pari keittokatosta, Nuottaniemi ja Niemenpaja, jossa nauttia omia eväitä. Suunnattiin taas näistä kauimmaiselle eli Niemenpajaan. Hyvällä säällä grillaajia on suurella todennäköisyydellä muutama muukin, vaikkei nyt mistään suuresta yleisöryntäyksestä ole tarvinnut ainakaan meidän aikana puhuakaan. Periaatteessa paikalta pitäisi löytyä polttopuita valmiina, mutta johonkin ne sieltä taitaa yleensä kadota aika nopeaan.. Eli suosittelen varaamaan tulentekotarpeet omasta takaa.
















Vaikken olisi itsestäni uskonutkaan, olen salakavalasti mieltynyt kaupunkielämään. Silti veri vetää edelleen myös sinne mettän keskelle. Luonnossa mieli lepää ja kaupungit pöhinät unohtuu.

tiistai 23. toukokuuta 2017

Roihuvuoren kirsikkapuistossa

Viime sunnuntaina vietettiin Roihuvuoressa kirsikkapuiden kukintaan ajoittuvaa hanami-juhlaa. Väkeä oli paikalla taas aivan hulluna ja paikalta saattoi bongata kaikkea japsiteemaa kimonoista akitakoiriin. Puisto onkin itselle mieluisampi kohde muulloin kun on rauhallisempaa, mutta nyt en ehtinyt viikolla käymään. Toki juhlan aikaankin siellä on oma fiiliksensä.

Kirsikkapuistosta ylöspäin jatkaessa voi käydä vesitornilla ihailemassa maisemia. Kirsikkapuistosta voi myös jatkaa polkua ylös leikkipuistoon sekä sen jälkeen japanilaistyylinen puutarhaan, jossa porukkaa oli juhlan aikaankin hieman alapuistoa vähemmän. 








sunnuntai 7. toukokuuta 2017

päiväretkellä Tallinnassa

Pitkästä aikaa päätettiin tehdä perheen kesken pikku reissu Viron puolelle. Etukäteen mietin paikkoja joissa olisi kiva käydä, vaikka loppupeleissä meillä meneekin reissut enemmän fiiliksen mukaan kuin tarkkaan aikataulutettuna.



Monessa paikassa ehdittiin kuitenkin käydä. Ottaen siis huomioon, että rakas, kohta neljävuotiaamme oli mukana aiheuttamassa aika ajoin pientä draamaa.. :)  Suuntasimme Tallinnaan Tallink Starilla heti aamusta. Tallinnan ratikka ja bussilinjat 2 palvelisivat meitä tämän reissun, joten perille päästyämme ostimme terminaalin kioskista 10 matkan matkakortin 12e:n hintaan.



Eka etappi oli satamasta bussilla 2 uuteen Ülemiste-kauppakeskukseen (pysäkki Linnakivi). Kauppakeskus on valtava ja sieltä löytyi lukuisia ruokapaikkoja ja erilaisia (vaate)liikkeitä. Kakkoskerroksessa on lisäksi Lennumaa, eli pieni paikallinen Hoplop, johon voi ostaa lipun haluamakseen ajaksi. Passitinkin miehen ja lapsen puoleksi tunniksi Lennumaahan riehumaan siksi aikaa, kun itse suuntasin kaupoille. Puoli tuntia Lennumaassa kustansi noin kolme euroa. Vatsat täytettiin viereissä ravintolassa, joka on valtava ja eri pisteiltä voi koota lautaselleen mieleisensä ruuat. Vaihtoehtoja on vaikka millä mitalla, paitsi jos satut olemaan kasvissyöjä.

lapsemme ei enää pitkään aikaan ole nukkunut päikkäreitä, mutta aikaisen herätyksen, leikin ja täyden vatsan yhdistelmänä alkoi melkein nelivuotiaammekin pilkkiä siihen malliin, että torkut oli paikallaan. Onneksi olin varannut mukaan taaperowompatin, sillä reissussa reppu tuli pitkästä aikaa tarpeeseen, Hyvin maistui unet repussa isommallekin. 



Ülemistessa tuli shoppailtua lähinnä lapselle kesävaatetta, mutta tehtiin me miehen kanssa molemmat jotain löytöjä itsellekin. Lastenvaatteiden osalta mua miellytti erityisesti Zaran valikoima, lisäksi tein muutaman löydön paikallisista vaatekaupoista, joissa hinnatkin on yleensä varsin edulliset. Niinkuin Suomessa, olisin tosin täälläkin kaivannut yleisesti vähän värikkäämpiä lastenvaatteita.

Kauppakeskuskierroksen jälkeen hypattiin taas bussiin 2 takaisin sataman suuntaan. Jäätiin pois Autobussijaam-pysäkillä, seuraava kohde oli kangas- ja lankakauppajätti Karnaluks. Karnaluksin ovella olen vieraillut kerran aikaisemmin vain todetakseni, että kello on viisi minuuttia yli sulkemisajan...Nykyään liike on muuttanut alakertaan ja palvelee kahdessa kerroksessa, joten paikan löytämistä helpottaa katutason ikkunoista näkyvät kangaspinot.

Karnaluksista on hulluna ompelu- ja neuletarvikkeita huokeaan hintaan. Itselle tarttui mukaan lähinnä bambupuikkoja (alle 4e/puikot) ja vähän lankoja.
Karnaluksin edustalta
Ruokahommat suoritettiin sympaattisessa Vegankohvik Inspiratsioon-kahvilaravintolassa, joka löytyy vanhasta kaupungista. Tosi hyvä ruoka ja kiva paikka, suositusten arvoinen. Burgerit kustansi muistaakseni 7,5e/annos.







Loppuaika käytettiin kaupungilla ja Viru-keskuksessa pyörien, ennen kuin kiikuttiin takaisin kotiin uudenkarhealla Tallink Megastarilla.



Semmoinen reissu meillä. Otan vastaan suosituksia seuraavaa Tallinnan reissua ajatellen! Erityisesti lastenvaatteet, neulelangat ja vegaaninen ruoka on lähellä sydäntä, mutta kaikenlaista muutakin mielenkiintoista saa ehdottaa :) Niin ja Tallinnan laivojen vegaanista ruokatarjontaa kartoittaisin mielelläni myös, tällä reissulla jäi laivaruokailut väliin kun tuli tankattua maissa sen verran reilusti. :D



lauantai 15. huhtikuuta 2017

vegaaniset korvapuustit.

Pullan leipominen onnistuu loistavasti myös ilman eläinkunnan tuotteita ja maistuu varmasti kaikille, vaikkei voita tai kananmunaa muuten välttelisikään. Alle olen listannut muutaman vinkin vegaanisiin korvapuusteihin. Jos vegaanisten tuotteiden löytäminen kaupasta aiheuttaa päänvaivaa, vegaanituotteet.net -sivusto auttaa.

1) (tölkki)kookosmaitoon leivotuista pullista tulee mahtavan pehmoisia! Myös muut kasvimaidot toimii pullanleivonnassa ihan hyvin, mutta kookosmaidon löydettyäni en ole enää palannut muihin vaihtoehtoihin. Valmiissa pullassa kookos ei juurikaan maistu, varsinkin kardemumma taittaa kookoksen makua hyvin.

2) kananmunan poisjättäminen ei muuta pullan rakennetta tai makua mielestäni mihinkään suuntaan.

3) taikinassa suosin rasvana tavallista ruokaöljyä. Myös margariineista löytyy useita maidottomia vaihtoehtoja.

4) korvapuustien täytteeksi tummansininen keiju on maidottomista vaihtoehdoista ainakin omasta mielestäni maultaan paras.

Millä pullat sitten voidellaan, jossei kananmunalla? Kauniin kiillon pulliin saa voitelemalla pullat vaniljanmakuisella soijavanukkaalla (esim. alpro), mutta ihan vesi-siirappiseoskin käy hyvin (kiiltoa sillä ei saa, kauniin värin kylläkin).

etualalla perinteisten puustien lisäksi hasselpähkinälevitteellä täytettyjä puusteja.

vegaaniset korvapuustit, 10-15kpl

6-8dl jauhoja
½ pussia kuivahiivaa (a 11g)
0,5tl suolaa
1dl sokeria
2tl jauhettua kardemummaa
2,5dl kookosmaitoa
0,75dl rypsiöljyä

voiteluun siirappi-vesiseosta tai vaniljanmakuista soijavanukasta
raesokeria

täytteeksi
tummansinistä keijua
kanelia+ (fariini)sokeria
tai maidotonta hasselpähkinälevitettä (esim. K-menu)

pinnalle vaniljasoijavanukasta tai vesi-siirappiseosta + raesokeria

Lämmitä kookosmaito noin 42 asteiseksi, eli hieman kädenlämpöistä lämpimämmäksi. Lisää sokeri, kuivahiiva, suola, kardemumma. Sekoita ja alusta taikinaan jauhoja pikkuhiljaa, jotta taikinaan tulee hyvä sitko. Lisää loppuvaiheessa myös öljy. Lisää jauhoja, kunnes taikina on sopivan kimmoisaa ja irtoaa kulhon reunoista. Pullista tulee ihanan pehmeitä, kun jauhoja ei lisää kuitenkaan liikaa.

Anna taikinan kohota liinan alla lämpimässä kaksinkertaiseksi. Jaa taikina sitten kahteen osaan, kauli levyksi, Levitä margariini ja kanelisokeri ja kääri taikinalevy rullalle, jätä sauma alaspäin. Leikkaa taikinasta 3-5cm:n paloja vinosti ( / \ / \ ) ja paina paloja peukalolla keskeltä alas. Anna pullien taas kohota rauhassa kaksinkertaisiksi.

Voitele pullat ja paista 225 asteessa n. 10min.


perjantai 14. huhtikuuta 2017

talviuninen

Ajattelin herätellä blogia pitkän talviunen jälkeen taas henkiin. Isoin syy hiljaiselolle on ollut hankaluus saada kuvat ladattua ja käsiteltyä vanhalla koneella. Viimeisin vuosi on ollut myös henkisesti aiempia rankempi, eikä energiaa ole riittänyt oman blogin lisäksi hirveästi muidenkaan blogien seuraamiselle.

Jatkan blogia hyvän mielen blogina, eli postailen asioista, joista itselle tulee hyvä mieli. Arjesta, ruuasta, luonnosta, käsitöistä ja sen sellasesta, ehkä myös pinnallisempaa puolta kuten lastenvaatehurahduksia saatan blogin puolella käsitellä. Kuitenkin olisin myös kiinnostunut, minkälaisista asioista mahdolliset lukijat haluaisivat lukea, joten postausehdotuksiakin otetaan mielellään vastaan.


Kivaa pääsiäistä ja kevättä kaikille!

maanantai 6. helmikuuta 2017

banoffee (vegaaninen).

Vegaaninen versio perinteisestä banoffeesta.



pohja: 
250g digestivekeksejä
80g maidotonta margariinia (esim. tummansininen Keiju)

täyte:
2 banaania
2dl kauravispiä (esim. Planti)
sokeria
vaniljasokeria

tummaa suklaata koristeeksi (esim. Brunberg tumma suklaa 53%)

Murskaa keksit ja sulata margariini, sekoita tasaiseksi. Painele keksi-margariiniseos leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille. Lisää keksipohjan päälle karamellikastike. Siirrä vuoka jääkaappiin noin puoleksi tunniksi.

Vaahdota kauravispi, mausta sokereilla. Viipaloi banaanit ja levitä viipaleet irtopohjavuokaan karamellikastikkeen päälle. Lisää lopuksi päälle kauravispi sekä rouhittua suklaata. 

karamellikastike (vegaaninen)


Tämä karamellikastike tuli tehtyä, kun mietin vegaanista vaihtoehtoa kondensoidusta maidosta valmistetulle kinuskille, joka on selkeästi sellaista itsetehtyä kinuskikastiketta tönkömpää.

Ohje on suoraan Kamomillan konditoria-blogista. Kastikkeen valmistuksen aikana sokeri paakkuuntui niin voimakkaasti, että ehdin jo ajatella, ettei tästä tule mitään hyvää. Siivilöityäni kastikkeen purkkiin ja jäähdytettyäni sen maku ja koostumus oli kuitenkin juuri sellainen kuin toivoinkin.

Suosittelen käyttämään tässä kookosöljyä tai margariinilevitettä, esim. tummansinistä Keijua, koska leivontamargariinit ei maistu hyvälle. Itse käytin margariinia, mutta kookosöljyllä koostumuksesta pitäisi tulla vielä paksumpi.

Karamellikastike (vegaaninen)

2 dl sokeria
100 g vegaanista margariinia tai 1 dl kookosöljyä
1 dl kookosmaitoa, kaurakermaa tai (vaahtoutuvaa) soijakermaa
0,5 tl suolaa

Mittaa sokeri vähintään litran vetoiseen kattilaan ja laita levy päälle. Sekoita sokeria lastalla, kunnes sokeri on sulanut ja muuttunut kauniin ruskeaksi. Varo, että sokeri ei pala. Ei haittaa, jos sokeriin jää paakkuja.

Kun sokeri on sulanut, vähennä lämpö kolmasosaan ja lisää margariini. Sekoita, kunnes margariini on sulanut. Seos saattaa hieman roiskua, joten varo, ettet polta sormiasi. Margariini ja sokeri eivät välttämättä vielä tässä vaiheessa sekoitu keskenään, mutta se ei haittaa.

Lisää seuraavaksi kookosmaito ja keitä seosta vielä minuutin ajan koko ajan sekoittaen. Nosta kattila pois liedeltä ja sekoita tasaiseksi. Lisää suola ja sekoita hyvin. Jos kastikkeessa on sokeripaakkuja, siivilöi se.

Anna kastikkeen jäähtyä ensin huoneenlämpöiseksi. Sekoita kastike vielä hyvin ja siirrä sitten jääkaappiin jähmettymään vähintään neljäksi tunniksi. Jäähtyessään ja jähmettyessään kastike muuttuu väriltään vaaleaksi.

Säilytä valmis kastike tiiviissä purkissa jääkaapissa ja käytä viikon sisällä.

lauantai 4. helmikuuta 2017

kirjoneulesukkia.

Innostuin neulomaan kirjoneuletta ja neuloin tällaiset kahdet pitkät villasukat. Malleina on Niina Laitisen joulukalenterisukat 2015. Neuloin ensin nuo harmaapohjaiset sukat kokoa 38/39. Sukista tuli kivat, mutta vähän tylsän väriset. Niinpä neuloin sitten vielä toiset sukat kokoa 37 mustavalkoisena keltaisilla yksityiskohdilla.

Alkuperäisessä ohjeessa on käytetty seiskaveikkaa, mutta itselläni on sellaiset rimppakintut että päädyin nallelankaan.