20. - joulupuu.

Meillä mennään joulunakin pitkälti fiilispohjalta, mutta jos jostain jouluperinteestä haluan pitää kiinni, niin se on ehdottomasti joulukuusi. En ole ihan varma, tuleeko joulu ilman aidon joulupuun tuoksua, (neulasten pilkuille pistelemiä käsiä) ja tyytyväisyydentunnetta, kun koristeet on vihdoinkin saatu ripustettua kuusen oksille. Ja tietysti lasta ja lemmikkejä ihmettelemässä olohuoneeseen kannettua kummajaispuuta.

Rakkauteni joulukuusiperinteeseen juontaa lapsuudestani, kun kävimme porukalla kaatamassa etukäteen valitun kuusen mummun mailta. Jalat upposivat hankikantoon, peurat ja rusakot vilistivät karkuun metsässä rytistelevää ihmisjoukkoa ja kuusen sai kaataa itse. 

Idyllisen lapsuusmuiston kuvittamana ei haittaa, vaikka tänä vuonna turvaudumme kasvatettuun kuuseen. Joulupuu noudettiin vähemmän idylliseltä Sörnäisten Piritorilta kelin ollessa mahdollisesti vähän parempi ja lämpimämpi kuin viime juhannuksena. No, taustaa tärkeämpi on tietysti hieno puu: nyt saa joulu tulla.