kotieläintilalla.

Kävimme tänään Fallkullan kotieläintilalla.

Tilalla vierailu oli ihan hauska kokemus, se muistutti mieleen omia lapsuusaikoja. Lapsuudenkodissa asuessani vietin paljon aikaa meiltä muutaman kilometrin päässä sijainneella kotieläintilalla, hoitaen ja rapsutellen eläimiä, siivoten karsinoita ja tietysti vähän heppailtuakin tuli siinä samalla. Lapsena minun oli vaikea käsittää, että jotkut eivät ole ikinä nähneet elävää possua, lypsäneet lehmää tai pitäneet kämmenillään ankanpoikasta :D

Vasta vähän vanhempana tajusin olleeni aika onnekas meidän lähellä sijainneesta kotieläintilasta ja siitä, että olen saanut osallistua maatilan arkeen. Vierailu Fallkullan tilalla oli minulle ensimmäinen, eikä oman kylän tilallakaan ole tullut käytyä aikoihin. Silti maatilamiljöössä oli jotain tosi kodikasta, kuvittelinhan mä pitkään että "sitten isona" asun maatilalla itsekin. No, nyt viihdynkin kaupungissa, mutta onhan se jollain tavalla vähän haikeaa ajatella, että omalle lapsellemme maatila eläimineen tulee ehkä aina olemaan vierasta ja eksoottista.

Kiva päivä oli kuitenkin kaikilla ja lapsi oli ihan täpinöissään päästessään katselemaan elämää maatilalla. Hienoa että tämmöinen paikka löytyy Helsingistäkin. Paluumatkalla lapsi pääsikin sitten taas ihailemaan lähijunia ja ratikoita ;)