sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Kruunuvuoren hylätyillä huviloilla.

Retkeilimme tänään Kruunuvuoren hylätyillä huviloilla. Viimeksi vierailimme paikalla keväällä. Onnistuin tällä kertaa jopa tekemään uusia löytöjä, kun muutama rakennus oli viime kerralla jäänyt huomaamatta.

Kruunuvuoren huviloista ainakin osa on rakennettu jo 1800-luvulla. Tarina kertoo, että talot ovat olleet vuorollaan varakkaiden suomalaisten ja saksalaisten omistuksessa. Toisen maailmansodan jälkeen alueen omistus siirtyi Neuvostoliitolle, jonka jälkeen rakennuksia oli neuvostoliittolaisten sekä suomalaisten kommunistien juhlakäytössä. Alue kukoisti ja  huviloista pidettiin hyvää huolta. Vuonna 1955 suomalainen vuorineuvos osti huvila-alueen ja paikalle suunniteltiin asemakaava 2300 asukkaan lähiölle. Suunnitelmaa ei kuitenkaan koskaan hyväksytty ja alueelle määrättiin rakennuskielto. Omistaja päästi tämän seurauksena rakennukset rappeutumaan. 






Psalmi 3
pöö



näkymät Villa Kissingen edustalta.

Alueen parhaiten säilynyt huvila lienee Villa Hällebo. Viime kerralla sen sisäänkäynti oli tukittu, mutta nyt raput oli kannettu etäämmältä taloa vasten ja yksi sisäänkäynneistä avattu.






Aika Kruunuvuorella on pysähtynyt ja tunnelma vähän surullinen. Kiipesin Villa Hällebon yläkertaan ja katselin ikkunasta merelle miettien, miten talon asukkaat ovat varmaan aikanaan ihailleet siinä samalla paikalla maisemia. Kruunuvuoren huvila-alue on ränsistynyt, mutta silti niin hieno, korkealla kalliolla metsän keskellä.

Paikalle pääsee myös julkisilla, kun matkustaa Herttoniemen metrolta bussilla nro 88 päätepysäkille. Päätepysäkiltä tietä pitää jatkaa vielä vähän matkaa jalan. Tien päädyssä on puomi, jonka takaa alkaa polku ylös Kruunuvuorelle. Polku johtaa lammelle ja sen ympäri. Suurin osa hylätyistä rakennuksista sijaitsee lammen takana meren rannalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti